Kotkan satama

Kotkan kaupungin sijainti Itämeren rannalla, Venäjän ja EU:n rajalla, takaa sille erinomaisen paikan satamakaupunkina. Tämä eteläisen Kymenlaakson kaupunki on ollut osana meriteitse käytävää kauppaa jo aivan viikinkiajoista lähtien ja sitä se on yhä nykyäänkin, tosin hiukan erilaisella tyylillä ja eri mittakaavassa. Kaiken kaikkiaan tavaraa kulkee tämän kaupungin kautta varsin paljon, niin meriteitse, kuin maanteiden kauttakin. Se on yksi merkittävimmistä kauttakulkureiteistä, eikä sen merkitystä kannata lainkaan vähätellä.

Kotkan ja sen naapurikaupungin Haminan satamat on yhdistetty saman nimen – Hamina-Kotkan satama – alle. Tällä satamatoimijalla on hallinnassaan kolme eri satama-aluetta, joista yksi sijaitsee Haminassa ja kaksi Kotkassa. Nyt pääsemme tutustumaan Hamina-Kotkan sataman toimintaan, satama-alueisiin, sekä muihin sellaisiin aiheisiin, jotka satamaan liittyen saattavat kiinnostaa.

Suomen suurin yleissatama – Hamina-Kotkan Satama

Hamina-Kotkan nimensäkin mukaisesti Haminan ja Kotkan kaupunkien alueille levittyvä satamayhtiö toimii useissa eri satamissa. Sen seitsemästä satamanosasta kuusi sijaitsee Kotkan kaupungin alueella. Nämä osat ovat Halla, Hietanen, Hietanen Etelä, Kantasatama, Mussalo sekä Sunila. Palaamme näihin sataman osiin tarkemmin hiukan myöhemmin, mutta nyt on aika tutustua lukuihin Hamina-Kotkan sataman takana.

Tämä suuri satamayhtiö on onnistunut yhdistämään logistiikan, teollisuuden sekä ahtauksen samaan paikkaan, vain alle 40 kilometrin päähän Venäjän rajasta. Tämä palveleekin kuljetustarkoituksia erinomaisesti, sillä tavaraa voi laittaa eteenpäin niin raitein kuin maanteitsekin. Rautatietä satama-alueella onkin jopa 80km. Laitureita Hamina-Kotkan satamista löytyy 9 km ja kaikkiaan maa-alueita on 1100 hehtaaria. Satama on ainutlaatuinen koko Itämerellä, sillä siellä yhdistyvät niin logistiikka, teollisuus kuin ahtaustoimintakin. Näin säästetään aikaa ja turhaa työtä, kun satamasta löytyy kaikki tarvittava lyhyen etäisyyden päästä. Satamien loistavat yhteydet takaavat 15 metrin laivaväylä.

Eri satamanosilla on Hamina-Kotkan satamayhdistelmässä toki tietenkin omat tehtävänsä kullekin. Nyt tutustumme näihin tehtäviin.

Hallan ja Sunilan satamanosat

Hallan ja Sunilan satamanosat ovat molemmat neljän laivapaikan satamia. Sunilassa laituria on melkein puolet enemmän kuin Hallassa. Molempien kautta kuitenkin tuodaan metsäteollisuuden raaka-aineita sekä viedään sellua. Satamat sijaitsevat myös varsin lähellä toisiaan, mutta niitä toki yhdistää myös laivaväylä, jonka kulkusyvyys on yli 7 metriä.

Hietasen ja Hietanen Etelän satamanosat

Hietanen ja Hietanen etelä tarjoavat yhteensä 10 laivapaikkaa, joista kuusi on Hietasessa ja neljä Hietanen Etelässä. Viimeksi mainittua satamaa kutsutaan myös puolanlaituriksi, sillä sen laitureille purettiin Puolasta saapuvia hiililaivoja. Nykyisin Hietasen satama, eli pelkäksi Hietaseksi kutsuttu osa Hamina-Kotkan satamasta on varusteltu erityisesti ottamaan vastaan kasapäin autoja, joiden lisäksi sen kautta kulkee metsäteollisuuden lasteja sielläkin. Hietanen Etelässä taas käsitellään vielä tänäkin päivänä kuivabulkkilasteja.

Kantasataman satamanosa

Kotkan vanhin satamanosa on Kantasatama, josta löytyy 8 laivapaikkaa ja yli 950 metriä laituritilaa. Kantasatamassa on ollut satamatoimintaa jo kauan, mutta niin vain se palvelee käyttäjiään yhä edelleen. Nykyisin kantasatama on yksi henkilöliikenteen satamista, vaikka sieltä löytyy myös varastoja, jotka on rakennettu metsäteollisuuden tarpeisiin. Tulevaisuuden matkustajaliikenne on kuitenkin Kantasataman tärkeimmässä tähtäimessä.

Tulevaisuuden matkustajaliikenteen lisäksi Kantasatamaan on aina aika ajoin kaavailtu monenlaista muutakin toimintaa, mutta tällä hetkellä se palvelee muun muassa Meripäivien aikana tapahtuman konserttien järjestyspaikkana ja löytyypä sieltä myös merikeskus Vellamo, jonka upean aallonmuotoisen rakennuksen sisällä pääsee tutustumaan merelliseen historiaan ja nykypäivään.

Mussalon satamanosa

Mussalon sataman porttien lävitse kulkee päivittäin tuhansia ajoneuvoja, eikä mikään ihme. Tässä satamakompleksissa käsitellään niin nesteitä, bulkkituotteita sekä kontteja – ja muutakin. Näiden porttien sisäpuolella käsitellään suurin osa Suomen transtitio- ja vientiliikenteestä. Mussalon sataman konttiterminaali on lisäksi yksi Itämeren vilkkaimmin liikennöidyistä terminaaleista, mistään pienenpienestä satamanosasta ei siis ole kysymys.

Tämä sataman osa nimittäin koostuu kaikkiaan neljästä alueesta eli terminaalista, jotka ovat Jänskä, konttiterminaali, nesteterminaali ja bulkkiterminaali. Mussalon satamanosan kokonaislaiturikapasiteetti on 3000 metrin luokkaa ja laivapaikkojakin tässä osassa satamaa löytyy melkein kaksikymmentä.

Voiko satamassa vierailla kuka tahansa?

Koska, kuten useaan otteeseen olemme jo maininneet, on Kotka satamakaupunki, on aivan ymmärrettävää, että sataman toiminnasta ovat kiinnostuneet useat niin sanotusti aivan tavallisetkin ihmiset. Ja kiinnostunut saakin toki olla, mutta kannattaa muistaa, että satama-alueelle ei saa mennä luvatta. Alueella työskentelevät työntekijät saavat tietysti käyttöönsä henkilökohtaiset kulkuluvat, mutta jos paikalla on vain vieraana, tulee tällöin täyttää vierailijan kulkulupahakemus.

Myös ajoneuvokohtaisia kulkulupia myönnetään ja se on sitten tietysti ajoneuvokohtainen, sillä tunnistus perustuu tässä rekisterinumeroon. Satamassa siis ei voi liikkua kuka tahansa ja hyvä niin, onhan siellä paljon vaarallisia aineita ja laitteita.

Aivan Kotkan ydinkeskustassakin voi aistia merellisen tunnelman, sekä sen, että kyseessä on satamakaupunki. Mussalon satama sijaitsee hiukan kauempana keskustasta, mutta esimerkiksi Sunilan ja Hietasen satamanosat näkee varsin näppärästi melkein kaupungin keskustasta käsin. Kantasatama on puolestaan varsinaisen Hamina-Kotkan sataman lisäksi myös monenlaisessa muussa käytössä, kuten esimerkiksi Meripäivien yhtenä päätapahtumapaikoista. Sieltä löytyy myös merikeskus Vellamo, jossa pääsee tutustumaan satamien Kotkan ja muunkin maan merelliseen historiaan.